Kasino), Loviisa (kesäravintola Kasino), Savonlinna.


Kukkukiven näkötorni ei prameudestaan huolimatta ole lainkaan mikään uusi kohde. Loviisalaisia lukuun ottamatta tämä saattaa tulla kaikille yllätyksenä, sillä näkötorni on kunnostettu upeasti vuonna 2012, joskin sen alkuperä on yli sata vuotta vanha! Arkkitehti K. Hjelt on suunnitellut tornin vuonna 1906, jolloin harjun alapuolella oli vilkas huvielämä kylpylän ja kasinon myötä.


Hoitolaitoksen ylilääkäri Georg Öhman suositteli 1880-luvulla Myllyharjua sopivaksi kävelypaikaksi kylpylävieraille. 1890-luvun alussa harjulle rakennettiin näköalapaviljonki (paikalle, johon viimeinen tuulimylly siirrettiin 1920-luvulla). Vuosikymmenen lopussa Kukkukiven läheisyyteen rakennettiin Mossebackenin pensionaatti ja kesäravintola Casino, molemmat suunnitteli . Kukkukiven puinen paviljonki korvattiin vuonna 1906 (nykyisellä) valurautatornilla. Loviisa oli suosittu kylpyläkaupunki vielä ensimmäisen maailmansodan aikana. Kylpylätoiminnalla oli merkittävä vaikutus paikkakunnan talouteen, ja kaupunkiin kehittyi myös rikas kulttuurielämä erityisesti musiikin saralla.

1880-luvulle saakka Loviisan tärkeimmät elinkeinot olivat kaupankäynti ja käsityöläisyys. Vähäinen teollisuus liittyi merenkulkuun (veneveistämöjä ym.) ja nautintoaineisiin. Loviisassa oli tupakkatehdas jo 1750-luvulla, ja 1770-luvun lopussa kruunun viinanpolttimo aloitti toimintansa ( oli kieltänyt kotipolton). Vuonna 1858 kreivi perusti kaupunkiin olutpanimon. Creutzin tulo alalle selittyy historioitsija mukaan osin pyrkimyksellä turvata ohran menekki. Vuonna 1874 panimo siirtyi baijerilaisen Heinrich Lehmannin omistukseen, ja oluen valmistus jatkui hänen suvussaan lähes sadan vuoden ajan.

Antikvaarinen kirjakauppa Menec

Vuonna 1897 valmistuivat puolestaan Sonckin veljelleen suunnittelema arvokas Vuorelan talo Viitasaarelle sekä Loviisan kylpylän asiakkaita varten rakennettu Mossebackenin täysihoitola Loviisan Myllyharjulle. Sen koko sisustus oli Sonckin suunnittelema, ja sitäkin rakennusta luonnehdittiin Kuusankosken kotiseututaloonkin liitetyllä määreellä ”norjalaistyyliseksi”.

Myllyharju on pohjois-eteläsuuntainen harju Loviisan keskustan eteläpuolella. Harjua pitkin voi kävellä joko keskustasta kaupungin eteläiselle Plagenin uimarannalle, tai toisin päin. Reitin varrella on hämmästyttävän paljon ihanaa ihmeteltävää rentouttavan harjuluonnon lisäksi. Kukkukiven näkötorni löytyy harjun eteläisestä osasta. Loviisan kaupunki on tehnyt ansiokasta työtä Myllyharjun kävelyreitin ylläpidon ja uuden kyltityksen kanssa!

Mineraalipitoisten lähteiden yhteyteen käynnistynyt Loviisan kylpylän vetovoima kasvoi entises-tään, kun Loviisan nykyisen Plagenin uimarannan ja sen viereisten tenniskenttien lähelle valmistui Sonckin piirtämä Loviisan Kasino.

Kylpyläkauden kukoistavinta aikaa riitti 1910-luvun puoliväliin saakka. Kun Euroopan 1870-luvulla alkanut La Belle Epoqué -aika päättyi 1. maailmansotaan ja muihin suuriin kansallisiin murroksiin,
Loviisan vesihoitolaitoksen vetovoima hiipui. Lopulta kylpylän päärakennus tuhoutui tulipalossa 1935, pensionaatti 1940-luvun lopulla/50-luvun alussa ja Kasinoravintola juhannuksena 1964.


Tämän kohteen myyjä, Ensio, ottaa täyden vastuun tästä kohteesta

Loviisa ( , vuoteen 1752 ) on vuonna 1745 perustettu Suomen kaupunki, joka sijaitsee etelärannikolla. Loviisan väkiluku on 14 355 henkilöä ja sen kokonaispinta-ala on 1 751,52 km². Väestötiheys on 17,5 asukasta/km². Kaupunki on kaksikielinen, ja sen asukkaista 55 prosenttia puhuu ja 40 prosenttia .

Loviisa päätyi Kari Ketosen ja Antti Luusuaniemen uuteen elokuvaan

Loviisan punakaartin vahvuus oli helmikuun alussa lähes sata miestä. Aseita oli saatu Kotkan punakaartilaisista ja venäläissotilailta. Sisällissota alkoi 27. tammikuuta, ja vielä runsas viikko sen jälkeen valkoiset hallitsivat itäistä Uuttamaata Sipoosta Loviisaan. Valkoisten näkökulmasta oli tärkeää, että Uudenmaan suojeluskunnat pystyivät pitämään asemansa. Ne olivat kaukana päärintamasta, mutta sitoivat punaisten joukkoja. 6. helmikuuta punaiset hyökkäsivät Loviisaan Kotkan suunnasta. Hyökkääjiä oli lähes 550, joista noin 50 oli Loviisan seudun punakaartilaisia. Saatuaan tiedon punaisten joukkojen etenemisestä Loviisan valkoiset siirtyivät kolmisen kilometriä keskustasta itään. Siellä käytiin laukaustenvaihtoa, jonka jälkeen valkoiset – saarron uhatessa – vetäytyivät linnakkeille Rosen ja Ungern. Illansuussa käytiin tulitaistelu, jossa valkoiset menettivät 10 miestä (punaisten tappioista ei ole tarkkaa tietoa). Valkoisten ammusvarastot lähes tyhjenivät, ja he päättivät vetäytyä länteen. Punaiset puolestaan siirtyivät Pyhtäälle.

Loviisan paikallishistoria avautuu verkkoon

Vuosina 1983–1985 Valkon satamaan rakennettiin valtion viljavarasto, jossa on 16 hieman yli 80 metrin korkuista siiloa. Kaupungin keskustan pohjoispuolitse kulkeva ohikulkutie voitiin ottaa käyttöön vuonna 1989. Porvoon ja Koskenkylän välisen moottoriliikennetien pidennys Loviisaan valmistui viisi vuotta myöhemmin. Vuonna 1999 ensin mainittu osuus oli saatu muutettua moottoritieksi. 2010-luvun alkupuolella moottoritietä jatkettiin Koskenkylästä Kotkaan ja Haminaan (nykyisin moottoritie ulottuu aina Vaalimaan raja-asemalle saakka). Vuonna 1995 Loviisan kaupunki juhli 250-vuotista taivaltaan, ja professori Sirénin historiikki julkaistiin (sekä ruotsiksi että suomeksi).

Loviisalaisten kaitafilmit puhaltavat historian henkiin

Kesäisestä Loviisan matkasta täytyy vielä erikseen mainita . Se palvelee kahvila- ja ravintola-asiakkaita hiljattain palautetussa 1800-luvun asussaan.

Muun muassa näitä historiallisestikin ..

Casinot Kulosaaressa ja Lauttasaaressa ja ainakin ensimmäistä mainostetaan ruokapaikkana.

mainitaan

Helsingin Lauttasaari, Hanko (Kylpylaitoksen osa), Heinola (Rantakasino, kesähotelli), Ikaalinen (Kylpylän Kasino), Lappeenranta (ravintola Kasino), Loviisa (kesäravintola Kasino), Savonlinna
Veikkaan, että useimmat näistä olivat pelkästään ravintoloita, joissa mahdollisesti esitettiin ohjelmaa.

Loviisan seutua, joka kiinnostaa monia, Rosenberg kehuu

Loviisan Lippu ja Käsityö Oy (0959175-9) on Osakeyhtiö. Sen toimialana on Tavaranpeitteiden, purjeiden ja muiden sovitettujen tekstiilituotteiden valmistus. Katso kaikki yrityksen julkiset tiedot alta!

Katajanokan Kasino Laivastokatu 1, 00160 Helsinki - Helsinki Details

Tilastokeskuksen määritelmän mukaan Loviisassa on keskustaajaman lisäksi seitsemän muuta . Niistä kolme ovat kirkonkyliä: Liljendal, Pernaja ja Ruotsinpyhtää. Pernajan 1400-luvulla rakennettu on Loviisan vanhin rakennus. Kaksi taajamaa – ja Ruotsinpyhtään kirkonkylä – ovat rakentuneet ruukkialueen ympärille. ruukkialue on suurelta osin ulkopuolisilta suljettu, kun taas Ruotsinpyhtään Strömfors pitkälti on turismiin suuntautunut. Kunnan suurimmat taajamat ovat Koskenkylä ja , joissa molemmissa on tuhatkunta asukasta. Vuoden 2019 lopussa Loviisassa oli 14 772 asukasta, joista 10 904 asui taajamissa, 3 728 haja-asutusalueilla ja 140:n asuinpaikka ei ollut tiedossa. Kaupungin taajama-aste oli 74,5 %.