Niille, jotka eivät halua, on riittävän pimeää."- Blaise Pascal
Vaikka Pascal ansaitsee maineensa loistavana matemaatikkona, hänen vedonlyöntinsä ei ollut koskaan enempää kuin soma (ja virheellinen) analogia. Kuten useat somat ideat filosofiassa, se on helposti muistettava ja usein toistettu, ja tämä on puhaltanut sille ansaitsematonta syvällisyyden tuulta alleen. Hetken ajattelu paljastaa, että mikäli vedonlyönti olisi validi, se voisi oikeuttaa lähes minkä tahansa uskojärjestelmän, huolimatta kuinka älytön tai vastakohtainen kristillisyydelle. Eräs toinen ongelma vedonlyönnissä – ja se on ongelma, joka infektoi uskonnollista ajattelua yleisesti – on sen esitys, että rationaalinen ihminen voi tieten tahtoen pakottaa itsensä uskomaan propositiota, jolle hänellä ei ole mitään todisteita. Ihminen voi totta kai ilmoittaa mitä oppia tahansa, mutta todella uskoakseen siihen, hänen täytyy uskoa, että se on totta. Se, että uskoo esimerkiksi jonkin Jumalan olevan olemassa, on uskoa siihen, ettet vain huijaa itseäsi. Se on uskoa siihen, että seisot jossain sellaisessa yhteydessä Jumalan olemassaoloon nähden, jollaista ilman, mikäli Hän ei olisi olemassa, sinä et uskoisi häneen. Miten Pascalin vedonlyönti sopii tähän kuvioon? Ei se sovi.
Monet Kirjeen kristitylle kansalle lukijat ovat ottaneet inspiraatiota Blaise Pascalilta, ja esittäneet, että todisteilla ei ole asiassa väliä, ja että uskovaiset ovat yksinkertaisesti valinneet viisaammin kahdesta vedonlyöntimahdollisuudesta: jos uskova on väärässä Jumalasta, siitä ei koidu paljon harmia hänelle tai kenellekään muulle, ja jos hän on oikeassa, hän voittaa iankaikkisen onnellisuuden; jos ateisti on väärässä, hän on sen sijaan viettävän ikuisuuden helvetissä. Tämän näkökulman mukaan ateismi on kerrassaan harkitsemattoman typeryyden perikuva.
Tässä jutussa paneudumme muun muassa vedonlyönnin peruskäsitteisiin, jotka jokaisen vetoa lyövän olisi hyvä hallita. Lisäksi kerromme esimerkiksi siitä, mistä vetoa voi lyödä ja miten vedonlyöntisivustojen bonuksia kannattaa hyödyntää. Mutta näin aluksi esittelemme lyhyesti vedonlyönnin historiaa, joka ulottuu varsin kauas. Vedonlyönti on nimittäin kiehtonut ihmisten mieliä lähes aina. Historiankirjojen mukaan vedonlyönti keksittiin Kiinassa noin 2 300 eaa, eli ihmiset ovat harrastaneet vedonlyöntiä noin 4 300 vuoden ajan. Tässä ajassa paljon on muuttunut, mutta perusperiaatteet ovat säilyneet monessa mielessä samoina. Kiinasta vedonlyönti levisi Eurooppaan: jo noin 2 000 vuotta sitten muinaiset kreikkalaiset harrastivat urheiluvedonlyöntiä olympiakisojen yhteydessä. Panokset saattoivat nousta todella suuriksi, vetoa saatettiin lyödä jopa koko omaisuudesta. Roomalaisten vedonlyönnissä panoksena saattoi olla myös oma vapaus. Tietynlainen käännekohta vedonlyönnin historiassa koettiin 1400-luvulla, kun renessanssin myötä uudenlaiset tuulet alkoivat puhaltaa Euroopassa. Keskiaikana kirkko ja kristinusko olivat hallinneet yhteiskuntia, mutta nyt alettiin uskoa tieteeseen. Matematiikka ja todennäköisyyslaskenta paljastivat vedonlyönnistä aivan uusia ulottuvuuksia. Aiemmin tulosten oli ajateltu määräytyvän jumalten suopeuden perusteella, mutta nyt alettiin ymmärtää vedonlyönnin taustalla olevan matemaattisia lakeja. Erityisesti matemaatikot Blaise Pascal ja Pierre de Fermat mullistivat työllään todennäköisyyslaskennan perusteet. Tästä lähtien matematiikan, ja erityisesti todennäköisyyksien, vaikutus vedonlyönnin taustalla on hyväksytty ja sitä on pyritty hyödyntämään vedonlyönnissä.
Blaise Pascal – Brev och småskrifter.
”Pascalin vaaka, Pascalin vedonlyönti eli pelurin todistus on jumalatodistusten piiriin usein luettu näkemys, joka tosiasiassa ei pyri todistamaan, että jumala on olemassa. Sen sijaan se pyrkii osoittamaan, että jumalaan uskominen on kannattavaa. Pascalin vaa’an taustalla on kristinuskon jumalakäsitys. Pelurin todistus sanoo, että vaikka ei tiedettäisi, onko jumala olemassa vai ei, jumalaan kannattaa uskoa, koska näin saavutettava palkinto, iankaikkinen elämä, on äärettömän suuri, ja epäuskosta seuraava rangaistus, iankaikkinen kärsimys, on hirvittävä. Voiton odotusarvo, joka on voiton todennäköisyys kertaa voiton arvo, on näin ollen äärettömän suuri. Ajatuskulun esitti ranskalainen matemaatikko Blaise Pascal 1600-luvulla.”
Kaikki kunnia aikansa kirkkaimmalle päälle – Pascalille, vaikka hänen saavutuksensa vedonlyöntikertoimissa eivät olleet sitä luokkaa kuin esimerkiksi binomikertoimissa.
Ajan myötä asioita sisäistää ja tietyt näkökulmat on helpompi pitää mielessä.
Buddhalainen kritiikki osuu Pascalin peliteoriassa vedonlyönnin panokseen: Mitä varallisuutta voi ihminen muka asettaa rulettipöydälle?
Ajatuskulun esitti ranskalainen matemaatikko Blaise Pascal 1600-luvulla.
Pascalin vaaka sanoo, että jos jumala on olemassa ja jos ihminen uskoo, hän saavuttaa kuoleman jälkeen suuren palkinnon, iankaikkisen elämän.
Blaise Pascalin monipuolinen perintö
Toisaalta on olemassa tunnustamisen vaihtoehto. Valitessaan tunnustamisen,
henkilö tietää 100%:n todennäköisyydellä, että rangaistus tulee. Mutta hän
tietää myös, että rangaistus on varmasti pienempi kuin se rangaistus, joka on
odotettavissa, mikäli hänet tutkinnan jälkeen todetaan ja tuomitaan
syylliseksi. Koska rangaistus kummassakin tapauksessa on äärellinen, on rikoksesta
epäillyn vedonlyöntitilanne toisenlainen kuin Pascalin klassisessa esimerkissä.
Rikoksesta epäilty joutuu punnitsemaan vaihtoehtoisten seuraamusten suuruutta
ja tutkinnasta syyttömänä selviytymisen todennäköisyyttä.
Pascalin vedonlyönti on saatavilla 3 muulla kielellä
Nämä eivät välttämättä vakuuta tai mitään mutta ovat hauskoja luettavia:
Pascalin vaaka:
"Pascalin vaaka, Pascalin vedonlyönti eli pelurin todistus on jumalatodistusten piiriin usein luettu näkemys, joka tosiasiassa ei pyri todistamaan, että jumala on olemassa.
Palaa sivulle Pascalin vedonlyönti
yksikkö on nimetty Blaise Pascalin mukaan, samoin kuin ohjelmointikieli . Université Blaise-Pascal -yliopisto nimettiin Pascalin kunniaksi, ja se on tunnettu myös nimellä Clermont-Ferrand II. Université Blaise-Pascal toimi tällä nimellä vuosina 1976–2016, mutta vuodesta 2017 lähtien se on ollut osa .
Pascalin vedonlyönti (s.17) (Russell Steyne)
Pascal oli kirjeenvaihdossa kanssa ja pohti menetelmiä, joilla lasketaan vedonlyöntikertoimia. Viimeisinä vuosinaan hän keskittyi edeltäjien kehittämiseen.
Pascalin vedonlyönti sovellettuna objektiivisiin arvoihin
Rationaalisessa vedonlyönnissä panosten suuruus ja
todennäköisyys yhdistetään kertolaskulla, jolloin tulokseksi saadaan suositus
parhaaksi valinnaksi. Maalliset nautinnot muodostavat parhaimmillaankin arvoltaan
äärellisen panoksen, mutta taivaalliset nautinnot äärettömän arvokkaan
panoksen. Vedonlyöntitilanteessa henkilön valittavana on siten äärellisen hyvän
varma menetys tai äärettömän suuren hyvän todennäköinen / mahdollinen menetys. Kun
ääretön kerrotaan vaikka kuinka pienellä luvulla, saadaan kertolaskun
tulokseksi ääretön. Pascalin mielestä pienikin mahdollisuus sille, että Jumala
on olemassa johtaa rationaalisen ihmisen päätymään siihen, että kannattaa
ryhtyä uskovaiseksi.
[PDF] BLAISE PASCALIN İMANIN RASYONELLİĞİNE DAİR ..
Todennäköisyysteorian kehittäjänä Blaise Pascalin tärkeä
oivallus oli yhdistää vedonlyönnin erisuuruiset panokset niiden
todennäköisyyteen. Pascal ajatteli, että todennäköisyydet maallisten ja
kuoleman jälkeisten nautintojen kohdalla ovat erilaiset. Luopuessaan maallisista
nautinnoista ihminen tietää, että menetyksen todennäköisyys on 100%. Valitessaan
kuolemanjälkeiset nautinnot ihminen tietää, että niiden todennäköisyys on alle
100%, koska Jumalan olemassaoloa ei voi pitävästi todistaa.
Blaise Pascal sai minut tekemään sen
Blaise Pascalin esimerkkitapauksena oleva ihminen voi
ajatella, että uskovaiseksi voi ryhtyä myöhemminkin kun on ensin nauttinut
osansa maallisista iloista. Vedonlyöntiä äärettömän hyvän puolesta voi siirtää tulevaisuuteen.
Hallituksen lakiesityksen mukaan rikoksesta epäilty voi puolestaan perua ”vetonsa”
milloin tahansa. Kuullessaan hänelle määrätyn rangaistuksen, tuomittu voi –
esimerkiksi pettyneenä rangaistuksen kovuuteen – perua tunnustuksensa, jolloin
asian tutkinta käynnistyy uudelleen niin kuin mitään tunnustamista ei olisi
tapahtunutkaan. Syytettä ajavan kannalta lisävaikeutta tulee siitä, ettei
syyteneuvottelussa syntynyttä aineistoa saa jatkossa hyödyntää syytteen
ajamisessa. Kuinka paljon tässä säästyy oikeuslaitoksen resursseja, jää
nähtäväksi mikäli laki säädetään.