le­gen­daa­ri­nen Suur­saa­ren ka­si­no vie­lä pys­tys­sä?


Turismi kukoisti Suursaaressa 1920- ja 30-luvuilla. Parhaimpana kesänä saaressa kävi yli 10 000 turistia. Myös 650-paikkainen Kasino oli kesäisin täynnä joka ilta. Kasinosta ovat jäljellä enää seinät, kivinen terassi ja portaat.


Yö lähestyi, ja suunnitelmat olivat selvät: seuraavien päivien aikana Suomi valtaisi Neuvostoliiton miehittämän Suursaaren takaisin itselleen.

on tukeva tietopaketti Suomen kohtalon kysymyksiinkin liittyvästä strategisesti tärkeästä saaresta. Sieltä alkoi Lapin sota 15. syyskuuta 1944 saksalaisten yrittäessä maihinnousua tuolloin suomalaisten hallitsemalle saarelle. Näitä traagisia taisteluja kuvatessaan Röyhkän teksti on parhaimmillaan. Kirjasta lähes kolmasosaa kertookin viime sotiemme vaiheista Suursaaressa. Niistä ei draamaa puutu.

Suursaaren Casino | Suomen Sotahistoriallinen Seura ry

Neuvostoliitto oli tammikuussa 1942 vallannut Suursaaren Suomelta korjatakseen erehdyksen, jonka se oli tehnyt joulukuussa: Silloin lähes 5 000 hengen venäläisjoukot olivat jättäneet saksalaisten hyökkäysten pelossa paniikin vallassa saaren tyhjilleen. Saari oli ollut Neuvostoliiton hallussa jo talvisodasta asti, ja nyt suomalaiset tarttuivat tilaisuuteen ja miehittivät tyhjän saaren vähin äänin.

Kot­ka­lai­nen pur­jeh­ti­ja on vii­mein pääs­syt Suur­saa­reen. Hän on yrit­tä­nyt jyl­hään Suo­men­lah­den saa­reen jo usei­ta ker­to­ja ai­em­min, mut­ta epä­on­ni on kaa­ta­nut edel­li­set yri­tyk­set.

Lisäpotkuamatkailu saisi kasinoista ja verovapaasta myynnistä.Venäläisistä riippuu, kehitetäänkö Suursaaresta joskusItämeren uusi Ahvenanmaa.

Suursaari houkutteli puoleensa erityisesti taiteilijoita ja kirjailijoita, heidän joukossaan Mika Waltari, Joel Lehtonen, Larin-Kyösti ja Martti Haavio.


Väinö Niilo Vähäkallion suunnittelema Suursaaren kasino ja ravintola

Vene kuljetti Suursaareen Kotkan pursiseuran jäsenet Veijo Parviaisen, Maksim Kuznetsovin ja Mika Kajanderin.

Suursaaren kasino nousee esillä aina Suursaaresta lukiessa

Kun Kotkasta katselee merelle, kohoaa Suursaaren ylväs siluetti kaukana taivaanrannassa kiehtovana ja mystisenä. Ennen toista maailmansotaa Suursaari oli Suomen kunta, jossa asui enimmillään jopa 900 asukasta. Suursaaren itärannalla oli saaren kaksi kylää: Suurkylä ja Kiiskinkylä. Suursaarelaisten perinteiset elinkeinot olivat kalastus ja hylkeenpyynti. 1920-luvulla matkailu Suursaareen alkoi kasvaa voimakkaasti ja saareen perustettiin osuuskunta organisoimaan majoitusta, Kappelniemen hiekkarannalle rakennettiin uimakoppeja ja Suursaareen valmistui kasino, josta tuli hyvin suosittu turistien keskuudessa. Sitten koitti syksy 1939. Sodan uhka oli niin tuntuva, että koko saaren väestö evakuoitiin. Neuvostoliitto miehitti saaren joulukuussa 1939 ja toisen maailmansodan jälkeen Suursaari jäi Neuvostoliitolle ja sijaitsee rajavyöhykkeellä. Suursaarelle on järjestetty joitakin retkiä ja sen molemmat majakat ovat toiminnassa, mutta muuten vanhoista kalastajakylistä on jäljellä vain rauniot.

Suursaari, kasinon ravintolasali

KristinaCruises Oy:n toimitusjohtaja Mikko Partanen uskoo, että pitkänja järjestelmällisen suunnittelun kautta Suursaaresta voidaanrakentaa suorastaan loistava matkailukohde. Huimimmissa visioissaSuursaaresta ollaan tekemässä veneilyn, vuorikiipeilyn,riippuliidon, survival-retkien ja extreme-seikkailujenparatiisia.

Suursaari, Kasino 1937 - Antikvaarinen kirjakauppa Menec.

Jälleen Suursaaren menettäneet suomalaiset tekivät tarkat suunnitelmat seuraavaa valtausyritystä varten. Aikaa ei ollut loputtomiin, sillä jää tammikuussa menetetyn saaren ympärillä oli olennainen osa suunnitelmaa. Jos jäät ehtisivät sulaa, Neuvostoliitto voisi kuljettaa saarelle lisää aseita ja sotilaita.

Suursaaren kirkon kello on Hoilolan kirkossa (Tuupovaara)

Tammikuun alussa1942 perustetun Rannikkopataljoona 2:n sissipartiot tekivät ennen hyökkäystä lukuisia tiedusteluretkiä Suomenlahden jäälle, jotta käsitys tulevan vastustajan vahvuudesta olisi mahdollisimman tarkka. Osa pataljoonan jäsenistä oli suursaarelaisia vapaaehtoisia, joilla oli voimakas kipinä saada saari takaisin.

Tältä Suursaaren kasino näytti loiston päivinään

Suursaari kuului 1930-luvulla Suomelle ja tuolloin saarella kukoistivat kasino, luonto ja matkailu.

SUURSAAREN KASINO (avoinna kesäk

tänä päivänä muutama majakanvartija. Tämän lisäksi siellä on meteorologien säähavaintoasema ja rajavartioiden rakennuksia. Suomalaista kalastajakylistä on vain rauniota jäljellä. Suurin osa saaresta on umpeenkasvanutta metsää. Suursaareen suunniteltiin jossain vaiheessa orastavaa turismibisnestä venäläisten taholta. Kävijöitä olisi riittänyt ainakin Suomesta. Tulevaisuus ei lupaa matkailun saralla hyvää.

Suursaaren olen nähnyt vain kiikarilla, kirkkaalla ilmalla ..

Suursaaren kahdelle suljetulle sotilasalueelle suomalaisvieraita ei päästetty. Viime kesänä uutisoitiin, että Venäjän armeija on rakentanut saareen uuden helikopterikentän.