Lauttasaaren kasino Hevosenkenkälahden rannalla.

Kun kauppias, sittemmin kauppaneuvos Julius Tallbergmarraskuussa 1911 osti Lauttasaaren tilan, yritti hän heti myydäsaaren Helsingin kaupungille samalla hinnalla, jolla hän sen itseosti, mutta Helsingin kaupunginvaltuusto kuitenkin hylkäsiTallbergin tarjouksen syyskuun 24. päivänä 1912. Kun Lauttasaarinyt sitten oli jäänyt Tallbergille, päätti tämä alkaa kehittääsilloin vielä hyvin harvaanasuttua saarta ja niinpä jojuhannuksena 1913 avattiin uusi Lauttasaaren kasinouimarantoineen. Kasinoa varten Julius Tallberg hankki myös uudenliikennevälineen, hevosraitiovaunun.

Hevosraitiovaunu, Lauttasaaren ensimmäinen julkinenkulkuneuvo, lähti aluksi nk. kartanon laiturilta, eli nykyisenTallbergin Puistotien päästä. Sieltä raitiovaunun reitti kulkisuunnilleen nykyisen liikennepuiston nurkalle, josta se kääntyikahden talon välistä vasemmalle, suuntasi kulkunsa kasinon ohi jajatkoi matkaa Katajaharjuun, mahdollisesti Koivusaarentienkohdalle saakka. Viimeistään siihen mennessä, kun Lauttasaarenlautta toukokuun alussa 1914 aloitti liikenteensä, oli myöshevosraitiovaunun rataa jatkettu lauttalaiturille, nykyisenLauttasaaren sillan kohdalle. Lauttalaiturilta lähdettyäänhevosraitiovaunu kulki suunnilleen nykyisen Lauttasaarentienkohdalla, kääntyi vasemmalle ja jatkoi kulkuaan nykyisenMeripuistotien paikkeilla, ylitti sitten Lohiapajanlahdenmaakannasta pitkin ja jatkoi edellä mainittua reittiä kohtiKatajaharjua. Lauttasaaren hevosraitiovaunu osoittautui kuitenkinkannattamattomaksi ja niinpä liikenne lopetettiin lokakuussa1917, jonka jälkeen raiteet purettiin ja myytiin muuhunkäyttöön.

Sisällön kuvaus: Lauttasaaren kasino Hevosenkenkälahden rannalla. Kahvila avasi ovensa vuonna 1913, ja se oli hyvin suosittu. Rakennus paloi vuonna 1947.

Rephoto" title="Lauttasaaren kasino Hevosenkenkälahden rannalla.

Sisällön kuvaus: Lauttasaaren kasino Hevosenkenkälahden rannalla. Kahvila avasi ovensa vuonna 1913, ja se oli hyvin suosittu. Rakennus paloi vuonna 1947.

Hevosraitiotien epäonninen taival poiki kuitenkin menestystä toisaalla. Liikennöinnin aloittamisen aikoihin Julius Tallberg rakennutti reitin varrelle Hevosenkenkälahteen kahvilan, jonka tarkoituksena oli toimia eräänlaisena levähdyspaikkana. Kahvila sai mahtipontisen nimen: Drumsö Casino. Samalle alueelle avattiin myös Lauttasaaren merikylpylä uimakoppeineen ja verkkopallokenttineen. Yhdistelmä oli avain menestykseen ja pian Kasino saavuttikin kuuluisuutta kaupunkilaisten keskuudessa. Se kilpaili suosiosta jopa Munkkiniemen maineikkaan Kalastajatorpan kanssa. Kahvilan tarina kuitenkin päättyi vuonna 1947, kun sodista ja taisteluista selvinnyt puinen huvilarakennus tuhoutui raivokkaassa tulipalossa. Menestyksen vuodet olivat muutoinkin takanapäin eikä toimintaa enää elvytetty. Täysin sen tarina ei ole jälkipolvienkaan muistoista hävinnyt: uimaranta kantaa yhä nimeä Kasinon ranta ja paikalla toimii suosittu kahvila.

Kuva: Lauttasaaren kasino 1910-luvulla, pöydässä vasemmalla Julius ja Alli Tallberg. Johan ja Nils Strömsholmin kuvakokoelma, Lauttasaari-Seura.
Ihmiset ja yhteisö

Viimeiseen 30:nen vuoden aikana Suomi on nähnyt kaksi suurta lamaa, kokenut maailmanlaajuisen pandemian ja liittynyt Natoon. Yksi asia on kuitenkin pysyvää, nimittäin Fysioterapia Kuntokasino Lauttasaaressa! Meillä käy asiakkaita jo kolmannessa sukupolvessa ja asiakkaitamme tulee jopa Kirkkonummelta asti. Laadukkaan palvelun ja tyytyväisten asiakkaiden ansiosta perinteinen perheyrityksemme on kestänyt muutoksen tuulet ja tarinamme jatkuu toivottavasti vielä seuraavat 30 vuotta.

Kasinonranta Paviljonki Lauttasaari

Kauppaneuvos Julius Tallberg perusti Hevosenkenkälahden rannalle merikylpylän, jossa toimi myös kasino. Lauttasaarelaiset kutsuvat yhä Merikylpylänpuistoa Kasinonrannaksi, vaikka Kasinorakennus paloi vuonna 1947.

25. Merikylpylänpuisto, lauttasaarelaisittain Kasinonranta

Kasinonrannan, eli Kassarin, välitön tunnelma - kauniisti aukeava meri, vanha luonto, eteläeurooppalais-henkinen ulkoilmakahvila, yksi Stadin parhaista hiekkarannoista ja lasten leikkialue isolla merirosvolaivalla - on hurmannut vanhat ja uudet larulaiset sukupolvien ajan. Alueen liikuntamahdollisuudet ovat kuitenkin jääneet ajastaan jälkeen. Kuntolaitteiden laadun ja monipuolisuuden sekä beach volley-kentän laadun tulisi olla samaa tasoa kuin muuallakin Helsingin ja Espoon rantaraitin varrella.

Kasinonranta Lauttasaari Paviljonki

Vuonna 1932 myös Huopalahden kunta päätti perustaa kirjastot Lauttasaareen ja Munkkiniemeen. Lauttasaaressa toiminta käynnistettiin perinteen mukaisesti kansakoulun tiloissa. Pajalahden koulun opettajainhuoneessa toimineessa kirjastossa oli lainattavissa jo yli 1000 teosta. Vuonna 1949 kirjasto sai uudet tilat ravintola Kultaiselta Ankalta vapaaksi jääneestä huoneistosta Otavantie 9-11:sta (nykyään Otavantie 3:sta). Seitsemän vuoden jälkeen oli edessä jälleen muutto. Lauttasaaren kasvaessa ja lainaustoiminnan vilkastuessa vanhat tilat jäivät ahtaiksi. Uusi osoite oli vuodesta 1956 lähtien Myllykallion koululla. Nykyisen kirjastorakennuksen avajaiset pidettiin puolestaan 15.12.1986 Pajalahdentie 10 a:ssa. Kooltaan kirjasto kasvoi lähes 2,5-kertaiseksi hyötypinta-alan ollessa 768 neliötä.
Kuvassa: Myllykallion kirjaston lainausosasto vuonna 1965.

Lauttasaaren kasino Hevosenkenkälahden rannalla

Lauttasaaren kasinonranta, uimaranta

Kuva: Lauttasaaren kasino 1910-luvulla, pöydässä vasemmalla Julius ja Alli Tallberg. Johan ja Nils Strömsholmin kuvakokoelma, Lauttasaari-Seura.
Ihmiset ja yhteisö

Lauttasaaren uimaranta (Kasinonranta)

Lauttasaari oli saanut ensimmäisen yksityisen päiväkodin jo vuonna 1932. Kaupungistumisen tiivistyessä myös päivähoitopaikkojen kysyntä kasvoi nopeasti. Kuten tavallisesti tarjonta laahasi jäljessä eikä Huopalahden kunta ja myöhemmin Helsingin kaupunkikaan ollut erityisen ripeä tilanteen korjaamisessa. Vuonna 1957 Myllykalliolle viimein valmistui hoitopaikka, ja säätiön tiloissa aloitti toinen kaupungin lastentarha Leppäkerttu. 1970-luvun vaihteessa Katajaharjuun perustettiin yksityinen päiväkoti ja saarelle saatiin saksalainen ja englantilainen leikkikoulu.

Kasinonrannan kunnostuksella Lauttasaareen viihtyisä keidas

1970-luvun alussa myös lastenhoito otettiin yhä kiinteämmin osaksi hyvinvointivaltion ideaa. Verkalleen liikkeelle lähtenyt kehitys alkoi kiihtyä. Naisten työssäkäynti yleistyi ja julkishallinnon oli jo kansantaloudellisessa mielessä järkevää tukea työvoiman määrän kasvua. Vuosikymmenen puolivälissä kaupunki tarjosi saarelaisille lapsille yli 300 paikkaa ja kirkko lähes yhtä paljon. Perhepäivähoidossa oli niin ikään noin 300 lasta. Tämän lisäksi Lahnalahdessa oli valvottu leikkipuisto. Tästä huolimatta jonotuslistat täyttyivät ja puhe päivähoitopaikkojen riittämättömyydestä kävi edelleen kiivaana. 1980-luvulla Lauttasaaren kokonaisväkiluku alkoi vähentyä ja alle kouluikäisten määrä laskea. Väestöllinen muutos helpottikin painetta, mutta myös uusia hoitopaikkoja saatiin lisää. Vuonna 1983 Vattuniemeen saatiin asukasyhdistyksen aktiivisuuden ansioista uusi tarha. Pian Lauttasaaressa toimi jo 10 kunnallista ja 5 yksityistä päiväkotia.

Lauttasaaren uimaranta Kasinon ranta .