legendaarinen Suursaaren kasino vielä pystyssä?
Ensinnäkin se loisi työpaikkoja saaren matkailuelinkeinon lisääntyessä. Laivayhtiöille liikennöinti Kotkasta Suursaaren kautta Viroon mahdollistaisi verovapaan myynnin jatkuvuuden. Tämä puolestaan osaltaan subventoisi valtion tarvetta avustaa merenkulkua. Ennen kaikkea hanke olisi hyvä yhteistyöprojekti, joka saattaisi johtaa laajempaankin asioiden tarkasteluun. Esimerkiksi Petsamon sataman aukeaminen Suomelle saattaisi vaikuttaa merkittävästikin Pohjois-Suomen olosuhteisiin.
Yö lähestyi, ja suunnitelmat olivat selvät: seuraavien päivien aikana Suomi valtaisi Neuvostoliiton miehittämän Suursaaren takaisin itselleen.
Ennen sotia Kotkasta etelään keskellä Suomenlahtea sijaitseva, yksitoista kilometriä pitkä Suursaari oli luonnonkauneudestaan kuuluisa retkeilykohde veneilijöille ja taiteilijoille.
Pohjoisrivi oli majakka Suursaaren pohjoisosassa.
Kun Kotkasta katselee merelle, kohoaa Suursaaren ylväs siluetti kaukana taivaanrannassa kiehtovana ja mystisenä. Ennen toista maailmansotaa Suursaari oli Suomen kunta, jossa asui enimmillään jopa 900 asukasta. Suursaaren itärannalla oli saaren kaksi kylää: Suurkylä ja Kiiskinkylä. Suursaarelaisten perinteiset elinkeinot olivat kalastus ja hylkeenpyynti. 1920-luvulla matkailu Suursaareen alkoi kasvaa voimakkaasti ja saareen perustettiin osuuskunta organisoimaan majoitusta, Kappelniemen hiekkarannalle rakennettiin uimakoppeja ja Suursaareen valmistui kasino, josta tuli hyvin suosittu turistien keskuudessa. Sitten koitti syksy 1939. Sodan uhka oli niin tuntuva, että koko saaren väestö evakuoitiin. Neuvostoliitto miehitti saaren joulukuussa 1939 ja toisen maailmansodan jälkeen Suursaari jäi Neuvostoliitolle ja sijaitsee rajavyöhykkeellä. Suursaarelle on järjestetty joitakin retkiä ja sen molemmat majakat ovat toiminnassa, mutta muuten vanhoista kalastajakylistä on jäljellä vain rauniot.
Kuva: Henrik Eklund.
Vanhoja rakennuksia majakan lähellä.
Tunnettu kalliomuodostelma keskellä Suursaarta.
Kaksi ystävääni oli paikalla tutkimassa kiipeilymahdollisuuksia
saarella.
Suursaari on tähän mennessä paras, tyylikkäin ja monipuolisin aiheesta kirjoitettu kirja. Saarta ennestään tuntematon lukija pääsee nopeasti tekstien ja kuvien maagiseen imuun. Kattavuudestaan huolimatta se jättää paljon arvailujen varaan. Osa Suursaaren kiehtovuutta onkin, että se säilyttää edelleen salaisuutensa. Niin, ne pikkupoikana näkemäni ja haistamani savupatsaat johtuivat metsäpaloista kuten kirja kertoo. Sen sijaan Suursaaren kallioiden sisälle räjäytetyn ydinsukellusvenetukikohdan olemassaolo jää edelleen arvailujen varaan.
Kolmen hengen venekunta Kotkasta on yrittänyt rantautua Suursaareen vuodesta 2011. Tänä syksynä, yhdeksännellä yrittämällä, se viimein onnistui.
astu suljettuun Suursaareen ja kasinoon, jossa Suomen kerma juhli
Rajan taakse jääneiden ulkosaarten - Suursaaren, Tytärsaaren, Lavansaaren ja Seiskarin - tarinat kiehtovat tämän päivän ihmisiä. Suursaaressa kävijät voivat yhä sielunsa silmin kuvitella, miten matkailijat 1930-luvulla nauttivat hiekkarannoista ja Kasinon komeudesta. Kotisaaret-kirjan mukana voi tehdä matkan eilispäivään, ulkosaarten iloihin, suruihin, arjen työhön ja herkkiin juhlahetkiin. Toimittaja Ulla-Maija von Hertzen on koonnut teokseensa näillä saarilla asuneiden, lapsuutensa ja nuoruutensa maisemat vuonna 1939 menettäneiden ihmisten tarinoita siitä, millaista elämä saarilla ennen oli. Arkipäivän luovuus auttoi ihmisiä selviämään, samoin kunnioitus merta ja luontoa kohtaan. "Älä pelkää merta, kunnioita sitä", kiteytti suursaarelainen Väinö Raanti suuren opetuksen lapsilleen. Kotisaaret kuljettaa lukijansa menneeseen maailmaan myös valokuvien myötä. Kirjassa on mukana yli kymmenen ihmisen tarinat ja heidän valokuva-albumiensa aarteita. Ruokaakin kirjan sivuilla valmistetaan, esimerkiksi männynparkin päällä kuivattuja kuorenkaloja, ja maistellaan saarien murresanoja. Tiesitkö, että hietahärkä tarkoitti laiskanpulskaa ihmistä?
Väinö Niilo Vähäkallion suunnittelema Suursaaren kasino ja ravintola
Amerikkalaislehti: Venäjä painostaa Suomea Suursaaren tukikohdalla
Tukikohta sijaitsee Suomenlahdella noin 30 kilometrin päässä Suomesta.
Amerikkalainen Wall Street Journal kertoo tästä löytyvässä jutussaan Venäjän Suursaareen reilun 30 kilometrin päähän Suomesta rakentamasta helikopteritukikohdasta.
– Suursaaren rakennelmat Suomenlahdella tuovat uuden sotilaskentän alueelle, joka voisi olla etulinjaa missä tahansa Venäjän ja Naton välisessä konfliktissa. Molemmat puolet ovat vahvistaneet siellä joukkojaan viime vuosina ja jännitteet ovat korkeimmillaan sitten kylmän sodan päättymisen, jutussa todetaan.
Suursaaren tukikohta ei Wall Street Journalin mukaan lisää juurikaan Venäjän sotilaallisia kykyjä alueella. Sen rakentamisen sanotaan olevan kuitenkin linjassa Venäjän presidentti Vladimir Putinin tavoitteiden kanssa. Putinin todetaan haluavan pitää ”naapurit varuillaan”.
Suursaareen on rakennettu viisi helikopterin laskeutumispaikkaa, lennonjohtotorni, sääasema sekä polttoaine- ja huoltovarikot. Helsinki ja Tallinna ovat noin viiden minuutin lentomatkan päässä.
– Tukikohta on rakennettu kaikenlaisia venäläisiä sotilas- ja kuljetushelikoptereita silmällä pitäen. Se tarjoaa Putinille mahdollisuuden painostaa naapureitaan psykologisesti ja ehkäistä sitä, mitä hän pitää painajaisskenaariona: naapurimaa Suomen tai Ruotsin Nato-jäsenyyttä, joka ulottaisi puolustusliiton lähemmäs Venäjän rajoja, jutussa sanotaan.
Moskovan todetaan pyrkivän puolestaan valamaan Baltian maihin epävarmuutta siitä, tulevatko tai pääsevätkö Nato-liittolaiset tarvittaessa niiden tueksi.
– Globaalisti arvioiden Venäjä ei pelaa kovinkaan hyvillä korteilla, Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak toteaa Wall Street Journalille.
– He pystyvät kuitenkin pitämään naapurit varpaillaan, hän jatkaa.
Suursaaren tukikohta on jutun mukaan osa kaavaa, jossa Venäjä pyrkii luomaan mahdollisimman vähillä resursseilla hankkeita, jotka hermostuttavat länttä ja ylläpitävät epäselvää kuvaa Moskovan aikeista.
Suursaaren kasino nousee esillä aina Suursaaresta lukiessa.
Varovaisen ulkomaailmaan avautumisen jälkeen Suursaari on taas vetäytymässä kuoreensa. Venäjän viranomaiset ovat vaikeuttaneet saarelle pääsyä. Syynä on Itämeren poikki rakennettava Nord Streamin kaasuputki. Suursaari on putken valvonnan ja huollon kannalta strategisesti erittäin hyvällä paikalla keskellä Suomenlahden leveintä kohtaa. Se muodostaa Kaliningradin ohella Venäjän etuvartion Eurooppaan.
Suursaari, kasinon ravintolasali
Suursaarella on huomattavia perinteitä matkailun saralta Suomen hallintoajalta. 1920-luvulla Viipurista ja Helsingistä kulki useita(!) höyrylaivavuoroja Suursaareen. Saaressa toimi mm. suosittu kasino. Itse saari suurine korkeuseroineen on jo sinänsä matkailijoita houkutteleva. Suomenlinnassa Helsingissä on oiva ja suosittu museo, joka kertoo saaren historiasta. Samanlaisen voisi perustaa myös Suursaareen. Historia on vivahdeikas. Suursaaressa esim. sijaitsi Jatkosodan aikana internointileiri, johon oli koottu Suomessa asuvat juutalaispakolaiset.
Tältä Suursaaren kasino näytti loiston päivinään
Vene kuljetti Suursaareen Kotkan pursiseuran jäsenet Veijo Parviaisen, Maksim Kuznetsovin ja Mika Kajanderin.